Nuutti

"If only you knew,
that all I ever think about’s you.
When you give me, give me those eyes,
baby, is this even real life?

'Cus you got me breathing, breathing sunshine,
it’s all the little things that you do,
that always get me get me tongue tied."

- You, Hollywood Ending

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Yasmin Acabo Czech
Valkoinenpaimenkoira, narttu

B/B, 0/0
LTV1, VA0



Nuutin esittelysivu on ollut kirjoittamatta siitä asti kun valkoinen pörrökakara tuli mukaan elämäämme, ja nyt se on jo vuoden. Eikä siitä ole esittelyä ei-niin-aktiivisessa blogissakaan. Mitä minä siis ajattelen Nuutista? Millainen koira se minusta on?

Nuutti on aika mahti. Se on aika mahti koira verrattuna kaikkeen kiireeseen, jonka ympärillä se on elänyt viimeisen vuoden. Nuutti on ollut äidilläni hoidossa useasti koulukiireiden takia, se on ollut vähällä treenillä nassikasta asti koska vuorokaudesta on loppunut aika kesken viimeisen puolen vuoden aikana tyystin. Silti Nuutti on varsinainen päivänpaiste ja ilonaihe. Se on energinen, hölmö ja niin tottelevainen kun vain haluaa. Siinä on paljon samaa kuin Norissa, mutta silti se on melkein täydellinen vastakohta.

Asia, josta olen Nuutissa erityisen ylpeä on sen alustavarmuus. Se on täysi kymppi rämisevillä alustoilla, eikä agilityssä puomi ole ollut sille millään tapaa hankala. Agilityn maailmaan pyritään sukeltamaan kunnolla vuoden sisällä, ja vähäisten treenien näyttö on ollut päätä huimaavaa. Puomi on ollut mahdollista juosta läpi Nuutin kanssa jo muutaman toiston jälkeen, samoin A-este. Hätäinenhän tyttö se on; kauheasti tekisi mieli varastaa kontakteja, mutta niiden kanssa ollaan tarkkoja. Ei varasteta, otetaan varmoina ja edetään vahvasti.

Mörkökausi on hyvässä vaiheessa Nuutilla ja hiljalleen toivotaan sen hälvenevän. Nuutilla tämä ihana aika elämässä on keskittynyt hämärässä nähtäviin miehiin, joilla ei ole kauheasti hiuksia (??). Noh, eiköhän Nuutti tästä selviä ja pääse yli ennen kuin huomaankaan.


Nuutilla on hyvä ymmärrys laumasta ja sen läheisyydestä, kunhan mukana on auktoriteettia. Minun seurassani Nuutti ei lähde jäniksen perään kieltäessä, ja jos itse on myöhässä, se pysähtyy huudettaessa ja palaa luokse. Metsässä se saattaa rellestää omiaan Norin kanssa, mutta ei karkaa tai anna hajujen viedä turhia. Tähän tytyyn luotan lähes yhtä paljon kuin Noriin, nuori ikä antaa välillä periksi haluille ja riemuille, mutta muuten Nuutti on oikein luotettava otus.

Ja mikä parasta, tässä on minulle kainalokutvake koira, joka nukkuu sängyssä suurimman osan yöstä. Nuutti tulee kainaloon, painaa päänsä rintakehälle/vatsalle tai sitten asettuu jalkopäähän varpaiden lämmittimeksi. Itsepintainen pentuaika sängyssä on tehnyt tehtävänsä ja Nuutin kanssa voi sohvallakin ottaa tunnin päiväunia niin, että se vain makaa päällä ja tuhisee tyytyväisenä. Tämä on piirre, jota kaipaan Norissa, mutta onneksi Nuutti korjaa potin itselleen. 

On se hienoalkuinen valkkaritypy, en malta odottaa 100% keskittymistä mimmin agilityuraan <3